Los Angeles -> Las Vegas

Toisena päivänä Los Angelesissa pakkasimme kamat takaisin autoon ja lähdimme aamupalan (Jack in the box) kautta etsimään kameratarvikekauppaa, sillä kameramme kennolle oli eksynyt likaa, joka haittasi kuvaamista pienellä aukolla. Kauppa ja tarvikkeet löytyivät, mutta niistä ei ollut apua. Kamera olisi pitänyt toimittaa huoltoon, mutta sellaista ei siihen hätään löytynyt. Kamerahuolista huolimatta suuntasimme kohti kuuluisaa Hollywood-kylttiä kuvaamaan itseämme muiden turistien tapaaan. Melkoinen kiipeäminen kyltille oli, mutta onneksi Sarge hoiti kiipeämisen puolestamme.

Universal Studios on melkoinen nähtävyys, joka vie myös melkoisesti aikaa. Ajanpuutteesta huolimatta kävimme kääntymässä mestoilla keskellä päivää. Ihan jees, mutta jätimme itse huvipuisto-osuuden väliin, sillä liput lähtivät jostain 70 dollarin tienoilta. Tulihan sieltä jotain silti ostettua esimerkiksi Homer Simpson -kotitossut...

Universal Studios -huvipuiston sisäänkäynnin edusta

Hard Rock cafe Universal Studios

Kamera laukkuun ja kohti Venice beachia! Tietenkin juuri siinä vaiheessa, kun päätimme käydä pulahtamassa Tyynessä valtameressä, päätti taivas vetää pilviverhon auringon eteen. Eipä tuo juuri menoa haitannut vaan molemmat pääsivät dippaamaan itsensä mukavasti viilentävään mereen. Uintireissun jälkeen oli tarkoitus käydä puhdistuttamassa kamera Nikonin huollossa, joka kuitenkin osoittautui virheeksi, sillä kello oli jo suhteellisen paljon eikä huolto ollut enää auki. Turhan ajamisen takia aikataulu alkoi näyttää kireältä, joten päätimme jättää väliin suunnitellun kääntymisen ystävämme Heikin vanhalla kotitalolla OC:ssa - sori Leka! Bye bye Hollywood hills... Sargen keula kääntyi freewaylle kohti Las Vegasia. Kevyen kipuiluni ja lääkkeiden (+oluen) käytön takia Sami hoiti urhoollisesti ajohommat kaikkien päivän siirtymisien osalta. Kuitenkin vielä ennen poistumista Losista, oli pakko käydä syömässä kunnolla. Tähän tarkoitukseen T.G.I Friday's sopi paremmin kuin ... (jätämme kertomatta saamamme kriittisen lukijapalautteen takia.)

Kun istuimme autoon Losin päässä, ja kun nousimme autosta jossain parin tunnin ajamisen jälkeen, oli lämpötilaero valtava - ulkoilma tuntui saunalta. Energiajuomat molempiin käsiin paikalliselta SHELL-yrittäjältä ja takaisin autoon. Päivä oli ollut melko pitkä ja se näytti jälleen venyvän ylimittaiseksi, vaikka olimme suunnitelleet, että emme aja enää yöllä. Lopulta puolen yön aikaan Las Vegas alkoi loistaa etäällä. Näky aavikolta kaupunkia lähestyessä on mykistävän lumoava. Perille stripin pohjoispäähän, Stratosphere-hotelliin pääsimme vihdoin kello 01:00. Auto parkkiin, jonottelut respassa, hotoilut hotellihuoneeseen ja kaatuminen queen-size sänkyyn. Olo alkoi olla sen verta paska, että päätin vetää peiton korville. Sami kävi vielä päivän päätteeksi pelaamassa tunnin verran oman hotellin casinolla sieltä mitään kuitenkaan voittamatta.

Los Angeles

Kello löi jo 11:00, lapset herätkää. Sampo sekä Aldo, muuten matka jää! Alkumatkasta viisastuneina emme alkaneet hätäilemään emmekä varsinkaan spennaamaan päivän tulevia tekemisiä, vaan käytimme myöhäisaamusta pari tuntia insinöörien tarkkuudella päivän agendaan - TODO-lista syntyi harmoniassa kuin Tom Cruisen ja Katie Holmesin lapsi... Saatuamme suunnitelmat pakettiin, avasimme ulko-oven ja huhhuh, että oli muuten lämmin!! Sarge hohti yksinäisenä parkkipaikalla, sillä saapuessamme yöllä oli parkkis aivan tupaten täynnä.

Tulikuuma Sarge odottaa

Ensimmäiseksi kohteeksemme valitsimme Fox Plazan eli vuonna 1988 Die Hard -elokuvasta kuuluisaksi tulleen "Nakatomi Plazan". Jonkin sortin ovimikko tai valet parking -äijä tuli häiritsemään kuvauksiamme, joten emme saaneet toistettua Hans Gruberin putoamista katolta. Olemme pahoillamme.

Yippee-ki-yay, motherfucker!

Nakatomi Plaza

Vaikka päiväohjelma oli hyvin suunniteltu gps-opastettu omatoimimatka, jäi silti vielä hiomisen varaa tulevia matkakohteita ajatellen. Kiersimme hieman Beverly Hillsiä, mutta eipä tullut mieleen katsoa aamupäivästä yhdenkään ainoan julkimon kodin osoitetta tai muuta - amatööristalkkerit! Axel Foleya käytiin kyselemässä Beverly Hillsin poliisiasemalta, mutta Bogomil kertoi hänen olevan lomalla Rosewoodin ja Taggartin kanssa - sääli.

Axel!

"Beverly Hills, that's where I want to be"

Kiertoajelun aikana jalkauduimme hetkeksi Sunset Stripille eli Sunset Boulevardille. Siellä oli melkoisen hottia, joten viileät juomat olisivat kostuttaneet matkamiesten janoiset kurkut. Epäonneksemme Whisky a Go Go ja Viper Room olivat kiinni vielä iltapäivästä, mutta Hustlerin Hollywoodin kaupan edessä ainakin toisella meistä kostui jokin paikka.

Legendaarinen rokkijuottola

Toiset kuukahtaa täältä lähtiessään, ja toiset ei pääse edes sisään

Jenna Niemisalo?

Koska jokainen on oman elämänsä tähti, lähdimme etsimään itseämme Hollywood Boulevardilta eli Walk of famelta. Omituista kyllä, emme löytäneet itseämme, vaan sen sijaan Michael Jacksonin ja Sauli Koskisen - toisen jopa ihka elävänä! Hollywood Boulevardilla oli melkoisen paljon porukkaa, sillä siellä oli alkamassa Captain American maailman ensi-ilta ja porukka odotti julkimoita paikalle.

Sampo ja Jacko

Aldo ja Sauli

"Jesus, the camera, hurry!"

Aurinko alkoi laskea selkämme taa ja se värjäsi Sargemme punaisellaan, joten nokka kääntyi Griffith Observatoryn kautta kohti Mulholland Drivea. Griffith Observatory oli superturistipaikka, joten tyydyimme ottamaan siellä vain muutamat valokuvat. Kuitenkin suhteellisen tyytyväisinä päivän saldoon Sarge käytti meitä vielä Universal Studiosin hoodeilla lopulta johdattaen meidät aivan järkyttävän luokattoman pikaruokalan kautta kotiimme 906 South Alvarado Streetille.

Mulhollandilta auringonlaskun aikaan

Universal Studiosin ns. huvipuiston kyltti